Just noin, sä osaat!

Täydellinen viikko takana!

Pelkäsin hieman, että viikonloppuna tulisi repsahduksia, mutta eipäs tullutkaan! Kaljaa tottakai meni taas molempina päivinä, mutta oon onnistunu vähentämään alkoholinkäyttöni kerta-annoksia yli puolella! Hyvä minä! Tuli siis pitkästä aikaa tanssittua ja pidettyä "pikkuhiprakkahauskaa", kuten itse tykkään asian ilmaista.

Viikonloppuna kalorit tosiaan meni sen kaljan vuoksi yli, mutta ruoka on pysynyt huolellisesti 400:n rajoissa. Enkä ole edes ollut nälkäinen!

Paino on pudonnut puoli kiloa tässä reilun viikon aikana, ja olen tyytyväinen. Hiljaa hyvä tulee, tiedän sen. Odotan innolla koulun alkamista, kävin eilen juttelemassa tuutoriopeni kanssa opinnoistani ja sain parit opintopisteetkin, kun hän arvioi erään piirustuskurssin tuotokseni siinä samalla. Sain myös arvokasta hyötyliikuntaa, kun piti polkasta pyörällä toistakymmentä kilometriä mutkin hiki hatussa että ehdin palauttaa pyöräni veljelleni lainaan, jotta hän ehtii töihin.

En pysty jättämään kyllä mieltäni hetkeksikään "yksin" koska se keksii mitä hulluimpia ajatuksia ja kuiskii minulle kaikkea ikävää. Pidän siis itseni ahkerana ja toimeliaana, ja se on osoittautunut oikeinkin toimivaksi metodiksi, sillä nyt olen aikaansaavampi, enkä enää oravanpyörämäisesti masennu enempää tekemättömistä asioista. 

Kyllä nyt saa jo olla vähän ylpeä itsestään, tää on aika iso edistysaskel mun elämässä. 

Padapimpadapum!

Padapimpadapum, taikani tämä on uskomaton!

Oon niin energinen, ettei mitään rajaa! Vaikka moni asia stressaa niin että tuntuis ihan hyvältä ajatukselta repiä loputkin ohentuneet hiukset päästäni, en jaksa antaa masentaa! Tää flunssa näyttää menevän parempaan päin, ja tää 400-dieetti tekee mut tosi onnelliseksi. Tottakai oon aiemminki koittanu kaikenmaailman ABC:tä, 2468:aa, kaalikeittoa, kaikenlaista. Mutta jotenkin tuntuu ihan eriltä keksiä oma dieetti. Ja vaikka oon ennenkin laskenut kaloreita, nyt tää tuntuu paljon helpommalta ja mielenkiintoiselta. Melkein ootan ruokailuja, että saan laskeskella ja punnita. Tuohon 400:aan kaloriin saa syödä yllättävän paljon, jos syö oikein. Kumma on jos ei tällä keinoin ala tuloksia näkyä!

Hitsinvimpulat, kello on 8:06 aamulla, oon ollu jo pari tuntia aivan kirkkain silmin hereillä, tässä mutustan aamupalaksi munanvalkuaisen (17kcal) ja Rooiboksen veriappelsiiniteetä (0kcal). Kohta voisin hipsiä aamutupakalle tän teekuppini kera, ja sitten lähteä reippaalle aamukävelylle, ja sitten asioille. Illalla onkin jo töitä, ja oon tehnyt sopimuksen itseni kanssa, että klo 19 jälkeen en enää syö. Jos vaikka sais tän mun vuorokausirytmin koulua varten kuntoon, niin toi seittemän jälkeen syömättömyys ois hyväksi muutenki, ku en sen refluksin vuoksi sais syödä pariin, kolmeen tuntiin ennen nukkumaanmenoa.

Hihiii! Kovasti tsemppiä teille kaikille, koitan nyt jatkossa olla hieman positiivisempi täällä blogin puolella!

400

Nyt oon aloittanut (max) 400/kcal päivässä -dieetin. Eilinen ja tää päivä on menneet tosi hyvin, ei oo ollut edes nälkä, kun oon melkein kokoajan syönyt jotain pientä, eikä oo huimannutkaan, kun verensokerit on pysyneet tasaisena. Tällä dieetillä aion olla niin kauan, että saavutan mun tavoitepainon, 40 kg.

Oon myös kirjannut grammalleen syömiseni ylös kaloreineen päivineen, ja tarkistanut ne kalorilaskurilla. Se on kätevä ku siitä näkee prosentuaalisesti sen, mitä tulee eniten syätyy, protskuja, hiilareita vai rasvaa. Pitäs liittyy jäseneksi jos haluais enemmän tietoa... Blööh. Vois melkein.... :D

Oon pitkästä aikaa energinen. Nyt tuntuu pitkästä aikaa, että mulla on kontrolli. Että mie päätän, mitä mun ruokailuissa tapahtuu, ja milloin. Kävin tänään reippaalla iltakävelyllä, heh, sellaset puoltoista tuntia, joten tää päivä on todellakin mennyt nappiin. Toivottavasti jatkuukin tällaisella fiiliksellä tämä! En malta odottaa, että paranen tässä flunssasta, ja pääsen kunnolla lenkkipoluille taas, ja kunhan saan rahaa, että voin maksaa lukukausimaksun niin saan koulun puolesta käydä salilla ja joissain ryhmäliikunnoissa ym. Pieni lisämaksuhan siitä menee, mutta ei se mitään! Mikään ei pysäytä mua nyt, kun oon pitkästä aikaa päässy taas vauhtiin! Liikakilot, vapiskaa, te ette tässä kropassa enää kauaa mukana killu!

viina on viisasten juoma

viikko sitten humalassa. Ylläriylläri, viikon ryyppyputken seurauksena taas tein jotain, mitä kadun varmasti lopun ikääni. Viilsin Luckyä. Satutin sitä ainoaa ihmistä, joka edelleen pyyteettömästi rakastaa minua, hyväksyy minut tällaisena ja tukee minua. Tappelimme jostain asiasta, ja tappelu riistäytyi käsistä. Minulla oli ruokailuveitsi kädessäni, sillä olin hetkeä aiemmin leikannut pitsaa. Lucky alkoi töniä minua (voi kunpa muistaisin mistä riitelimme...) ja yksi asia johti toiseen ja aloin uhkailla sillä veitsellä. Sitten Lucky tarttui minusta kiinni, ja yritti pitää minua aloillani, silloin se kaiketi tapahtui, veitsi painautui kuin hidastettuna hänen ihoonsa ja turskautti pisaroita ulos hänen kauniista viattomasta ihostaan, jonka nyt olin turmellut ikuisiksi ajoiksi. Karkasin itseinhoni tunnetta läheiseen rantaan ja itkin. Itkin siellä toista tuntia, kun Lucky löysi minut. Olin jo siitä siihen, että kävelen jokeen... Kuitenkin jokin vaisto käski minua pysyttelemään rannassa. Lucky käski minun pysyä siinä missä olin, ja meni kai soittamaan puhelua, en tiedä. Vähän aikaa siinä nyyhkytettyäni lähdin juoksemaan kotiin. Jatkoin itkuani keittiön lattialla. Luckyn tullessa kotiin, hain tyynyn sängystämme ja menin sohvalle nukkumaan, en ollut todellakaan arvokas nukkumaan hänen vieressään... Emme ole puhunet tuosta yöstä sen jälkeen, olen kirjoittanut hänelle kirjeen, jossa pyysin anteeksi, ja hän kai hyväksyi sen. Kaikki on normaalisti tällä hetkellä, mutta pelkään itseäni. Taidan tarvita hoitoa. Tai sitten en juo enää ikinä. Ainakaan viikkoa putkeen.
niin ja kiitos tuon ryyppyputken, painoa on tullut kolme kiloa lisää. Kolme-vitun-kiloa. Tein eilen itseni kanssa sopimuksen, että joka päivä syön max 400 kcal, niin kauan ainakin että tuo ryyppäyksestä aiheutunut massa on lähtenyt. Sitten saan palata normaaliin päivärytmiin.