Game over

Niin se Lucky sitten tuli takaisin reissustaan, ja me erottiin. Joulu meni tuskaisesti, koko joulukuun loppu meni tuskaisesti. Meni tän toisen kanssa sänkyyn vielä uudestaan samalla viikolla, kun Lucky oli tullut takaisin. Toisaalta, hän oli silloin uudestaan reissussa, kattomassa Bodomin keikkaa. Silloin olin mennyt vasten aiempia suunnitelmiani tyttökamujen kanssa yökerhoon, ja sattumoisin tää toinen oli siellä myös. Kuin sattumalta, hän oli kadottanut serkkunsa, jonka kanssa oli sinne tullut juhlimaan sen valmistujaisia. Loppuillan tää toinen hengas meidän kanssa, ja pyysi mut tanssimaan hitaan hänen kanssa. Hän vei, tanssitti ja opetti mulle askelia, se oli niin kivaa! Ja ah kun se tuoksuukin niin hyvälle... Noh, sitten tuli aika lähteä, ja hän halus puhua mun kanssa. Istuttiin tukevassa humalassa yökerhon pihalla varmaan tunti jutellen minusta ja hänestä ja Luckystä. Sanoin, että meidän juttu on selkeästi ohi, että mun pitäis silläkin hetkellä olla pakkaamassa kamojani kämpillä. Hän pyysi että lähdettäisiin hänen luo jatkamaan juttelua, koska hän oli ihan jäässä. Suostuin. Ja niin meni yö (taas) hänen vällyjensä välissä, hänen aloitteestaan. Olihan pahin vahinko jo tapahtunut, niin mitäpä se yksi kerta enää muuttaisi. Ja niin sitä mentiin. Seuraavana aamuna hän tarjosi minulle kahvia, ja totesi jälleen, että näin ei voi enää tapahtua. Siihen naurahdin että "vakuutteletkos itselles vai minulle".

Sitten Lucky palasi jälleen, ja meille tuli pahin riita, mitä on kuunaan nähty. Se päättyi pahoinpitelyyn minun toimestani, ja Lucky kutsui poliisit. Sen jälkeen sain alkaa kiireen vilkkaan pakkaamaan tavaroitani, ja päivässä olin pakannut ja muuttanut takaisin vanhempieni luokse.

Sitten tuli uusi vuosi. Minulla ei ollut penniäkään rahaa, ja halusin ryypätä. Pikkuveli lupasi lainata, ja että sen kaveri tulis hakemaan mut sen luokse, siellä vedettäis perseet  ja ammuttais raketteja. En ollut meikannut, minulla oli repaleiset ikivanhat huonosti istuvat farkut ketjuineen ja niittivöineen (joka oli kirrattu niin kireälle kuin mahdollista, sillä nykyään housut ei enää pysy jalassa ilman vyötä eikä yleensä sekään auta, if you know what i mean....) ja poikien iso musta huppari. Sattumoisin mulla oli päällä suht kaunis musta tyköistuva pitsitoppi. Ja tottakai meidän piti lähteä baariin. Olin nolona, sillä mulla oli likaiset hiukset, eikä lainkaan bilefiilistä. Poikia se ei haitannut, ja enhän mie aikonut iskeä ketään. Pääsimme baariin sisään, keskiyöllä käytiin ampumassa raketit, minä ammuin kaksi, ja siinä humalan tilassa se oli suorastaan hengenvaarallista touhua, joten päätettiin antaa erään randomin lapsiperheen ampua ne, ja me vain katseltiin. Sit mentiin takas baariin, laulettiin karaokea ja niin vain, kappas Lucky ilmestyi paikalle. Meillä oli ollut ihan kohtuulliset välit, mutta kiusalliset. Tultiin toimeen loppuilta. Narikassa kuitenkin väenpaljoudesta johtuen sain kamalan paniikkikohtauksen ja musta tuntui, että oisin voinut kuolla siihen paikkaan. Olin kadottanut pojat johonkin, mulla ei ollut puhelimessa akkua, ei tietoa yöpaikasta, ei avaimia minnekään, eikä pennin hyrrää rahaa. Lopulta bongasin puolitutun, jolle annoin narikkalappuni ja pyysin häntä hakemaan mulle takin. Hän toi, ja lopulta pihalle hortoillessani törmäsin veljeeni portaissa. Enpä muista, milloin olin niin huojentunut nähdessäni tutut kasvot. Menin pihalle rauhoittumaan veljen kaverin kanssa, kun veli jäi oottamaan muita poikia. Mentiin sitten veljen luo jatkoille. Juotiiin lisää viinaa ja dubattiin starwarsia. Oli ihan hauskaa, kunnes veli ilmoitti lähtevänsä ihastuksensa luo, ja Lucky ja yksi toinen poika, joka oli kuskina, aikoivat mennä kotiin samalla. Minulla kun ei ollut paikkaa minne mennä, jäin veljen luokse yöksi. Yhtäkkiä tajusin, että mulla oli loppunut akku jo vähän jälkeen puolen yön, ja löysin laturin. Aloin kysellä tältä toiselta, miten sillä menee ym, kun aiemmin päivällä olin kysellyt yöpaikkaa. Viestiteltiin siinä, ja sit se kysyi multa, että mitä mie siitä haluan. Sanoin kaiken rehellisesti, mitä ajattelen siitä, ja se ihmetteli, mitä mie muka näen siinä, koska omasta mielestään se on paska jätkä. Vastailin sille, ja sitten se laittoi viestin, että se valehtelis, jos väittäis ettei sillä oo tunteita mua kohtaan.
Se oli ihanaa.

Vähän ajan päästä se kysyi, haluisinko mie mennä sinne missä se on, kun ei se ollut menossa kotiin yöksi (se asuu aivan mun pikkuveljen lähellä). Tottakai halusin. Kello oli tuolloin puoli seitsemän aamulla. Kävelin siis hänen kavereiden luo, jotka asui suhteellisen kaukana. Hän tuli mua vastaan, ja kun pääsin kohdalle, hän otti minut halaukseen, otti mun käsistä kiinni, suuteli ja toivotti hyvää uutta vuotta. Sitten käveltiin käsikkäin hänen kavereiden luo, jossa ne joi kaljaa ja kattoi leffaa. Istuin hänen kainalossaan, join kaljaa, ja hän suukotteli ja silitteli minua. Kun leffa loppui, hänen kaverit meni nukkumaan, ja laittoivat meille pedin sohvalle. Juttelimme aamukahdeksaan asti, ennen kuin nukahdimme. Tää toinen olisi halunnut minua kovasti, mutta en pystynyt siinä vieraalla sohvalla, vieraassa talossa, joka oli täynnä vieraita ihmisiä. En ainakaan ollut tarpeeksi humalassa siiihen :D

Herättyämme, lähdimme hänen luokseen potemaan krapulaa. Pesimme yhdessä hampaita, hän laittoi spotifyn huutamaan ja istuimme sohvalle katselemaan toisiamme. Hän nosti minut syliinsä ja alkoi suudella minua. Hän tuoksui niin hyvälle... Ja niin. Yksi asia johti toiseen. Tämä oli ensimmäinen kertamme selvin päin. Sen jälkeen istuimme kainalokkain, sylikkäin, limittäin, lomittain sohvalla leffaa katsellen. Se oli hyvä uusi vuosi loppujen lopuksi.

Eilen lähdimme juhlimaan veljen ja Luckyn kanssa niiden viimeistä päivää siviilissä ennen inttiä. Ilta oli kiusallinen, ja minä rahattomana liian selvin päin. Sain kuitenkin juodakseni illan aikana, ja lauloimmekin yhdessä karaokea Luckyn kanssa. Ilta päättyi siten, että Lucky pyysi minut hänen luokseen yöksi. Oli niin outoa olla siellä, kun en itse enää asunut siellä. Siellä ei ollut minun tavaroitani, hän oli muuttanut järjestystä... Olin jo käymässä pitkälleni sohvalle, kun hän tuli juttelemaan. Sanoi että haluaisi antaa minulle vielä mahdollisuuden, että haluaisi todella yrittää vielä minun kanssa. Koska rakastaa minua. Mutta hän ei pysty siihen vielä. Ei nyt, ehkä myöhemmin, sitten kun saa pidemmät vapaat, että pääsee etelästä tänne pohjoiseen asti. Että sitte nähtäisi ja puhuttais uudestaan. Hän pyysi minut viereensä nukkumaan, ja minä menin. Jatkoimme vielä puhumista, ja pyytelin anteeksi kaikesta. Siitä toisesta, valehtelusta, pettämisestä, pahoinpitelemisestä, mielipahan tuottamisesta, siitä että olen masentunut... Lopulta päädyttiin heiluttamaan peittoa.

Hhhhh....

Mikä vittu mie oikein olen? En ihminen ainakaan.

Ps. Tulipa pitkä teksti... sori :d