Tämä tästä vielä puuttui

Mä en jaksa enää. En kelpaa kellekään ku oon tällänen huono käytetty läski. En kelpaa mussullekaan. Se ei oo varma sen tunteista mua kohtaan, sen takia että mulla on ollu ennen sitä suhteita muihin miehiin. Se ei kestä ajatusta musta toisten kanssa, mutta se ei yritä taistella musta vaan pikemminki työntää mua pois. Ahistaa hulluna... vaikka mussun kanssa elämä on elämisen arvoista, en tiedä kauanko jaksan päivittäistä riitelya. Kohta kolmannesvuosi on kulunut riidellessä, päivittäin, ja samasta asiasta. 

Mutta ehkä mä oon niin huono että ansaitsen vain paskoja epäonnistuneita suhteita, koska oon paska ja epäonnistunut ihminen. Mussu onki ihan liian täydellinen täydellisine vartaloineen ja koulumenestyksineen. 

En tiedä miten pääsen yli siitä hengissä jos se nyt päättää ettei se enää pysty olee mun kanssa. Toisaalta, oon tällainen masentunut mötky, kuka tällaisen kanssa haluaisikaan seurustella? Jos olisin kaunis, laiha ja onnistuja niin se haluais olla mun kanssa, koska mussa ois jotain sellaista mitä muissa ei välttämättä olisi. Mä olisin markkinakelpoinen, musta kannattais taistella. Mutta mä oon ruma läski paska joka ei ikinä tuu saavuttaa elämässään mitään merkittävää, ainoa mihin mä kelpaan on kantamaan leimaa otsassani "oon epäonnistuja, varo se saattaa tarttua"

Haluaisin vain olla onnellinen...

 

... Ehkä jos oisin tyytyväinen itseeni, sinäkin olisit tyytyväinen minuun