Mä yritän ja yritän pitää vettä käsissä

Tänään olis ollu hyvä päivä. Aloitin taas päivän mustalla kahvilla lisäravinteiden kera, kuntopyöräillen ja tein itselleni lounaan valmiiksi, siivosin keittiön ja olin lukemassa lehteä, odottaen lounasaikaa, kun isä tuli kotiin ruokatauolle, kantaen kolmea isoa pitsaa. Söin kaksi pientä palaa ja lounaaksi tekemäni proteiinisalaatin (kananmunan valkuaisia, raejuustoa, kurkkua, viinirypäleitä ja päällä vähän persiljaa -anemian hoitoon). OK kaikki hyvin tähän asti. Sitten tuli iltapäivä ja velu tuli koulusta. Söin sen seurana vielä pari palaa pitsaa lisää. Ahisti. Kerroin velulle, kuinka paljon mulla ahistaa olla kotona. Velu sanoi että voin kesällä mennä sen tyttöystävän, Annan luo hoitamaan taloutta ja koiria pariksi viikoksi sillon ku ne on helsingissä. 
Ihana velu... Mutta se sai mut syömään pitsaa... Noh, menin ulos (OLI IHANA KELI <3) hyppimään mussun lahjoittamalla painotetulla hyppynarulla (semmonen mitä nyrkkeilijätki käyttää) ja koitin saada pitsakalorit kulumaan. Sitten poltin tupakan ja menin juomaan vihreää teetä ja vitusti vettä. 
Sitte mä lähdin kaupunkiin, että pystyisin välttämään ruuat kotona. Menin mun vakkarikuppilaan kattomaan suomen pelin ja jeeee kannatti koska suomi voitti! Ja olipas ihana ajaa autolla pitkästä aikaa :) 
Näin tuttuja ja oli mukavaa olla välillä jossain muualla ku kotona tai mussun luona. 
Illalla kun tulin takasin, tein vielä nopean iltatreenin täydellä teholla ja sen jälkeen oli pakko syödä, söin sitten vähän rasvatonta rahkaa ananaksella. NAM <3 Huomenna meen mussulle. Jos saan auton käyttöön viikonlopuksi niin meen huomenna käymään myös salilla, mutta jos en saa niin pitää vetää kunnon täystehotreeni aamulla ennen aamupalaa ja sit vielä iltapäivällä ennenku isä tulee töistä. Sit voisin vielä illalla vetää iltatreenin mussun kanssa. 
Rakastan treenaamista. Rakastan sitä polttavaa tunnetta, sitä tunnetta ku lihakset meinaa krampata ja täytyy purra hammasta ja ärjyä että jaksaa tehä sarjan loppuun. Rakastan sitä tunnetta ku treenaa tyhjällä vatsalla, vaikka välillä tuleekin semmosia tuntemuksia, että taju lähtee.

No pain no gain

Miksi laihtuminen terveellisesti on niin vaikeaa? Olis vain niin helppoa olla syömättä... Mutta en halua olla luuranko, ei kukaan luurankoa rakasta. Haluan olla hieman naisellinen, hieman lihaksikas mutta tosi laiha. Aion lopettaa punaisen lihan syömisen, syödä vain vähärasvaista kanaa. (kalalle oon allerginen) Mun pitäis ostaa omega3:sia. Mä luulen että se, miks mun kropasta ei lähe rasva, on seuraus mun liian vähärasvaisesta ruokavaliosta, eli mun rasva-aineenvaihdunta ei toimi. Tarttisin jotain lisäravinnetta joka buustaa lipidien liikkumista rasvakudoksesta pois... CLA maybe? tai L-karnitiini? Mihin luottaa... ähh... l-karnitiinistä ois eniten tutkimusta, mutta mistä mä voin tietää että niitä tutkimuksia ei oo manipuloitu tai että ne on keksittyjä? Ostovoiman lisäämiseksi.... Ehkä tilaan kuitenkin jotain ja kokeilen. Sillähän se selviää?

Tänään muuten pistin päälle valkoiset minishortsit (alle mustat sukkahousut koska arvet..) jotka viimeksi mahtui mulle 5 vuotta sitten, kun olin riparilla. Ostin ne sinä kesänä, h&m:n lastenosastolta! Olin niin iloinen, vaikka tuntuu että peilikuva ei oo muuttunu yhtään, ja painokin on jumittunut tuohon yhteen kohtaan niin edistystä on silti tullu järjettömästi. Miten se voi olla mahdollista? Ei vaatekaappi ennen oo mun vaatteita venyttäny, yleensä vain pienentäny...

Seuraavaks vähä kesäthinspoo mulle, että jaksan taas aamulla herätä treenaamaan. Must tulee vielä tollanen. Sitten nukkumaan. Hyvää yötä kaikille <3 

  

Täydellinen maha, täydelliset jalat, nuo farkut ja kaikki siis ah miksei mulla voi olla tuollasta?

Tältä mä niin haluaisin näyttää. Ihana tyyli, ihana kroppa, pitkät sormet, pienet luut.