Kuin paha olo voi olla? En tiedä miten päin olisi, tuntuu niinkuin oltaisiin erottu, tai että mut olisi jätetty, mutta silti rakkaus polttaa niin kovasti.
Mie feidaan sen teollisen muotoilun paikan tuolla yliopistossa ja muutan ouluun. En voi kestää ajatusta että ollaan niin järjettömän pitkän matkan päässä toisistamme ja että ei nähdä kuin ehkä kerran kuussa..
Itkettää. Meen nukkumaan, tai toisin sanoen pyörimään itkuisena lakanoissani.
Voi, elä hyvä ihminen jätä tuota paikkaa! Tuo on vain väliaikainen asettelu sinun ja murusi välillä ja aito rakkaus kyllä kestää sen välimatkan. Usein suhde myös vahvistuu välimatkan seurauksena. Ikävä on aluksi lamauttava, mutta se tasaantuu ja aina kun on mahdollista nähdä toista, se tuntuu aivan äärettömän ihanalta <3 (Meillähän myös sama asetelma nyt..ainakin 2vuotta eteenpäin, ellei pidempäänkin. Nyt vielä viikon päästä asetelmaan lisätään se, että olen erossa tyttärestä myös.)
VastaaPoistaAlku on vaikee, mutta se helpottaa pian. <3
Niin.. Pitää toivoa että meijän suhde ei muutu kyyniseksi ja ettei välimatka tapa jomman kumman tunteita :/ Kiitos tsemppauksesta, pitää purra hammasta ja oppia elämään tän tilanteen kans, kaikkeenhan sopeutuu jos on pakko :D
PoistaKoskaan ei voi sanoa, mitä tapahtuu valitsi sitten oikean tai vasemman tien kulkea. Tällee vanhana ja 'viisaana' (hah!) toivon vaan todella, ettet jätä opiskelupaikkaa ainakaan ihan suoriltaan, se varmasti kaduttaisi myöhemmin.
PoistaTuntuupa suhteellisen typerältä tulla toisia 'neuvomaan'.
Jaksamisia toivottelen kovasti etenkin tähän alkuun!
Yritän pysyä ajantasalla lueskelemalla vapaa-ajalla - lähtöä pukkaa o:(: (Kommentit saattaa jäädä vähäisiks, koska inhoon tolla pirun tabletilla näpytellä :DD)