keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Nevermind the darkness, we can still find the way

Eka työpäivä takana. HUHHUH. Vaikka jalat huusi hoosiannaa ku pääsin töistä, lähin samantien juoksulenkille. Sen jälkeen menin suihkuun pesemään sitä rasvanhajua pois, mutta sepä ei irronnutkaan. HYI. Ei siis niin yhtään tee mieli syödä mitään rasvasta. Joka paikassa leijuu grillin haju ja toivon tosissani että se haju irtoaa joskus mun hiuksista! 

Mut joo, muihin aiheisiin. Tai ei ihan. Mussun mielestä mä oon itsekäs, koska otin sen työn. Koska me ei kuulemma nähdä kuin vasta kesällä. Koska pitää opiskellakin. Mussu ei oikeesti tajua kuinka palavasti mä tartten rahaa. Nyt, ja enssyksyy varten. Haluan voida ostaa jotain kivaa omaan kotiin, ja ehkä mahdollisesti laittaa jonkinlaisen alkeellisen menopelin. 

Mussu veti myös herneen nenään siitä, että hain myös tänne paskakaupunkiin taiteita opiskelemaan. Toivon etten tuu valituksi, että pääsisin joko jyväskylään tai sitten että "joutuisin" ottaa vastaan sen tradenomipaikan joko jyväskylästä tai oulusta. Äiti sanoo että mulla ei oo mitään etenemismahdollisuuksia ja tuun olee loppuikäni siwan kassalla jos lähen opiskelee tradenomiks. Hohhoh, värmää. Voin opiskella siitä vielä ylemmän amk tutkinnon ja sen jälkeen vaikka opiskella maisteriksi tai väitellä tohtoriksi yliopistossa. Se on musta itsestäni kii. Eikä siwan kassa kuulosta ollenkaa niin pahalta ku miettii että isä on lomautettuna puolet vuodesta...

Mussu kiels mua hengaamasta tupakoitsijoiden kanssa. Ehkä se haistaa mun vaatteista että poltan ja luulee että se johtuu siitä että hengaan tyyppien kaa jotka polttaa. Noh samapa tuo. 

Mussu pyys mua lopettaa "sun painosta höpöttelyn" mä sanoin että "lopetan sit ku peilikuva miellyttää". Mussu sano et se tahtoo baariin. Ei juomaan, vaan siks, että näkee että tuleeko kukaa iskettää, että onko se oikeesti komee. Tosi itsetuntoa kohottavaa, että mä en riitä näyttämään mussulle sitä, että se on komee. Voi hitsi mun pitäs jakaa kuva mussusta teidän kanssa, nin näkisitte kuin komee se on.  
Miten jotakuta voi rakastaa ja tuntea niin suurta turhautuneisuutta yhtäaikaa?

Mussussa on liikaa narsistisia piirteitä. Pelottaa. Mutta en halua antaa sen pilata meidän suhdetta, koska mussu ei oo narsisti. Se on vaa voimakastahtoinen ja näyttää pettymyksensä ja turhautumuksensa tavallista kovemmin. Mutta miks mulla vaihtelee tää tunne, että riitänkö mä sille vai en?

Kyllä mä sit riitän sille, kyllä se sit rakastaa mua täysin ja jättää mun huonot ominaisuudet taka-alalle ku oon pieni ja sievä. Ku oon keijukainen, hento ja kaunis.

Tän päivän syömiset
1 dl maustamatonta rasvatonta jugurttia 59 kcal
3 ruisleivän siivua 225 kcal
100g hernemaissipaprika-nuudeliwokkia 175 kcal
2 dl natur neljä hedelmää mehu 34 kcal
=386 kcal

Tän päivän liikunta
50 min lenkillä, josta hölkkää n. 20 min, reipasta kävelyä 30 min = n. -400 kcal
n. 25 min lihaskuntotreeniä; askel,- ja peruskyykkyjä, vatsoja, selkää, käsiä (hauis, ojentaja hartiat), x-hyppyjä ja pohkeita. = ? kcal. (en jaksa nyt laskea)

Tulipas tylsä postaus, sorry, mut mussun kaa riita päällä. Pysykäähä matkassa!
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)