Miten muka syömiste suhteen hyvin alkanu päivä vois päättyä myös hyvin? Isä teki päivälliseksi uunissa ranskalaisia ja lihapullia - ja minä söin. PALJON. Sen jälkeen ajattelin että paastoan loppuillan ja huomisen pelkän veden, teen ja kahvin voimin, mutta sitten päätinkin lähteä kaupungille. Menin erääseen nuorisokahvilaan, jossa onnistuin olemaan ostamatta muuta kuin kahvia. Kunnes hetkeä ennen kuin kioski meni kiinni, kuin jonkin ulkoisen voiman nostattamana nousin tuolilta ja kävin ostamassa SUKLAALEVYN. JA SÖIN SEN. En onneksi ihan yksin, mutta käytännössä söin sen kokonaan. Enkä oksentanut. Tunnen kuinka mun mahassa on meneillään oikeat ruokaorgiat ku kalorit ja rasvat ja sokerit ja suolat ja hiilarit ja kaikki siellä karkeloi ja lällättää mulle että lälläslää, luuseri, epäonnistuit!
Nyt ei sit vaan oo herkkupäivää kahteen viikkoon. Piste. Nyt mä kuritan tätä mun kroppaa tosissani! Kun antaa haluille pikkusormen, ne vie koko käden. En anna muuta kuin ruisleivän puolikkaan aamulla ja vitusti kahvia ja teetä ja vettä. Soodastreamia. Purkkaa. Iltapalaksi lasi rasvatonta maitoa. Ja reeniä. Seuraavat kaksi viikkoa. Lähtien tästä päivästä.
Jos nuo seuraavat kaks viikkoo onnistuu, aloitan sen viikon kestävän keittodieetin ja sitten siirryn normaaliin ruokarytmiin, eli aamupalaksi joko lasi kaakauta rasvattomaan maitoon, tai puolikas ruisleipä ja vettä, lounaaksi maustamatonta rasvatonta jugurttia ja iltapalaksi joko ei mitään tai ruisleipä ja kaakauta. Niin ja joka välissä vitusti kahvia ja vettä.
Vois luulla että noilla eväillä kilot lähtee liukkaasti ku talkkari peltikatolta.
Mut joo, kiitos ja anteeksi. ÖITÄ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! :)