Pääsiäispaasto

Ajattelin että paastoan pääsiäiseen asti. En oo ikinä paastonnut niin kauan, ja ajattelin että nyt voisi jopa onnistuakin, vähän uskonnollisuuden varjolla voin tehdä sen ilman että saan kamalaa huutia syömättömyydestä. Sehän on vain vajaa viikko? Tää päivä on tähän asti mennyt aivan mainiosti, kuppi kahvia rasvattomalla maidolla, sekä kuppi  teetä teelusikallisella sokeria, ja yksi  täysjyväpaahtoleipä ilman levitettä. Voi kun ei tarvitsisi enää tänään muuta syödä, eikä tarvitsekaan jos itse niin päätän. Se vain, että minun itsekuri on niiiin kadoksissa... Voi kun saisin pidettyä pääni tämän päivän, enkä laittaisi suuhuni enää muuta kuin vettä. Se olisi hyvä. Sitten huominenkin olisi taas helpompi, ja ylihuominen, ja sitten enää pari päivää paastoa jotka menee vaikka sinnillä! Sitten saan pääsiäisenä syödä mämmiä kerman kanssa! Se on hyvä motivaattori, koska rakastan mämmiä mutta en söisi sitä, ainakaan kerman kanssa ikinä ilman tätä pääsiäispaastoa. Ehkä en oo niin turvoksissakaan enää sitten? 

Hyvä ystävän, joka opiskelee kaukana, tulee pääsiäiseksi tänne. Pitäisi ehtiä nähdä sitä jonain päivänä. Näin sitä viimeksi aiiikoja aikoja sitten! Haluaisin niin että se sanois että ootpas laihtunu,, vaikka turhapa sitä on toivoa, ei ole paino näkyvästi pudonnut sen jälkeen kun se viimeksi oli täällä. Voikun olisin jo laiha... Noh mutta abc toimii varmasti ja sitten on vielä puolet ajasta jäljellä kesään! 70 päivää tästä päivästä tarkalleen.
8 päivää abc:llä tähän mennessä..yli viikko!! Eilen meni kyllä yli, en malttanut olla herkuttelematta, ja sipsejä meni n.500 kcal edestä, ja sen lisäksi pari palaa suklaata. Ei se nyt maata kaada, niinhän? Saa kai sitä vähän joskus herkutellakin? Ja tällä viikolla olis muutenki yks paastopäivä niin sehän on ihan kompensoivaa :) Mutta pyrin siihen kuitenkin että noudattaisin noita kalorimääriä, mitkä millekin päivälle on merkitty. Tiistaina paasto jokatapauksessa!

 Tiedättekö muuten sen  tunteen, kun tietää että on nälkä, mutta kroppa ei tunne sitä? 
Sellainen on juuri nyt, enkä aio kyllä sortua syömään tylsyyteeni! Aion pakottautua syömään sillon vain kun oikeasti meinaan kuolla nälkään. Niin kauan ku nälkä ei tunnu fyysiseltä, en aio syödä. Hyvä motto? :D